Psykiatri Seppo KJ Utrian 'mielipidevanki Teemun tapauksen' vaikuttava päätöskirjoitus - Osa 1 | |
 |
Päätin vielä kirjoittaa ajatuksiani psykiatriasta sellaisina kuin elämä ne on minulle vuosikymmenien saatossa opettanut ja sellaisena kuin tosiasiat minulle kulissien takana ilmenevät. Päätän tällä kirjoituksellani Teemu Vehkalan kohtalolle omistetun kirjoitussarjani täällä Verkkomediassa ja tämä viimeinen osa liittyy erityisesti linkin kirjoitukseen, jossa pohdin psykiatrisen hoidon ei-lääketieteellisiä vaihtoehtoja.
5.8. 2011, Verkkomedia.org
Tekstit: Seppo K.J. Utria Edit: Janus Putkonen
Artikkeli on kaksiosainen ja sisältää 5 lukua.
Tässä osassa (1) julkaistun artikkelin kappaleet:
-------------
1. luku
Hyvästä ja laadukkaasta, persoonan kasvua edistävästä terapiasta on meilläkin huutava pula mutta lääkettä on kyllä runsain mitoin tarjolla. Ja kyllä sitä kulutetaankin ja tietenkin lääkefirmojen bisnes kukoistaa. Mutta esim. Amerikassa ovat silti mielisairaudet yli kaksinkertaistuneet. Syyksi epäillään psyykenlääkkeiden liikakäyttöä. Seppo KJ Utria: Teemu Vehkalan pakkohoidosta laatimieni kirjoitusten herättämiä jälkiajatuksia psykiatrisesta hoidosta Teksti: Seppo KJ Utria 5.8. 2011, Verkkomedia.org
Mutta lääkebisneksen kannalta, jolle kapitalismin yleisen periaatteen mukaan tärkeintä on aina oma saalis, se on tietysti vain hyvä asia. Amerikkalainen psykiatria on myynyt itsensä täysin lääketeollisuudelle, jonka osakkeilla psykiatrit keräävät rahaa itselleen vaikka lääkkeiden hyöty on voitu kiistatta kyseenalaistaa, jopa osoittaa, että niillä on enemmän vahingollisia kuin hyödyllisiä vaikutuksia.
Mass Psychosis in the US: How Big Pharma got Americans hooked on anti-psychotic drugs http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=25756 Muutama ote linkin kirjoituksesta: … Onko Amerikasta tullut psykoosien valtakunta? Sellainen ajatus tulee mieleen antipsykoottisten lääkkeiden käytön räjähdysmäisen kasvun pohjalta. 2008 niistä tuli eniten myytyjä resptilääkkeitä (yli 14 miljardin dollarin myynti) ja ne ohittivat kolesteroolia alentavat ja ns. refluksilääkkeet. --- Ei ole sattuma, että niiden räjähdysmäinen käyttö on yhteydessä lääketeollisuuden kehittämiin uudenlaisiin ns. ”atyyppisiin neurolepteihin”.
Näiden kuulutettiin olevan tehokkaampia kuin aikaisempien, vanhojen neuroleptien ja erityisesti sivuvaikutuksiltaan vähäisempiä. ”Atyyppisistä” tuli lääketeollisuuden uusi kallis myyntihitti, joiden avulla ihmiset voisivat tuntea olonsa paremmaksi ja vapautua kiusallisista sivuoireista kuten vapina ja kuolaaminen. Myynti kasvoikin rajusti ja pian antipsykootit eivät enää olleetkaan vain psykoottisille tarkoitettuja lääkkeitä.
… Mutta nyt melkein jokainen tajuaa kuinka lääketeollisuus on tehnyt ja tekee työtä muokatakseen Amerikan lääkäreiden asenteita erilaisella korruptiolla kuten lahjoilla, matkoilla ja tutkimusrahoituksilla vastalahjana uusien lääkkeiden määräämiseen.
”Psykiatrit ovat erityisesti Big Pharman kohteena koska psykiatriset diagnoosit ovat hyvin subjektiivisia”, sanoo Dr. Adriane Fugh-Berman, joka seuraa lääketeollisuuden vaikutusta lääketieteeseen PharmedOut projektissaan. Psykiatri ei voi tehdä verikoetta tai magneettikuvausta osoittaakseen mikä ihmisessä on vialla. Niinpä asia varmennetaan aloittamalla lääkitys tyyliin: jos tunnet, että siitä on apua, niin sinulla on joku ’tauti’. Biologisten testien puute psyykkisten häiriöiden suhteen saattaa psykiatrian vaaralliseen asemaan ja erittäin alttiiksi lääketeollisuuden propagandalle kun objektiivista perustaa ei ole.
… Marcia Angell, ent. New England Journal of Medicine toimittaja ja Big Pharman suuri kriitikko sanoo: ”Psykiatrit ovat lääketeollisuuden kukkarossa”. Hän on todennut, että DSM:lla (psykiatrian diagnostinen raamattu) on sidoksia lääketeollisuuden kanssa. 2009 tutkimus osoitti, että niistä 20:stä psykiatrista, jotka ovat laatineet Amerikan psykiatriyhdistyksen antamat suuntaviivat masennusten, kaksisuuntaisten (bipolaaristen) ja skitsofreenisten häiriöiden hoitoon, 18:sta oli taloudellisesti kytköksissä lääketehtaisiin.
… Artikkelissaan (The New York Reviw of Books’ssa) Angell paljastaa ”raivoavan psyykkisten häiriöiden epidemian” Amerikassa. Psykoaktiivisten lääkkeiden käyttö, joka pitää sisällään myös masennuslääkkeet ja antipsykootit, on räjähtänyt ja mikäli uudet lääkkeet todella olisivat tehokkaita meidän tulisi odottaa psyykkisten häiriöiden laskua eikä rajua nousua, sanoo Angell. Yli kaksinkertainen nousu on kuitenkin kiistaton tosiasia ja lasten kohdalla nousu on vieläkin suurempi: 3-5-kertainen. Psyykkinen sairaus on nyt lasten suurin sairausryhmä.
Big Pharman ohjaamina psyykkisen sairauden kriteerit laajenevat niin että pian jokaisella on jokin lääkittävä oire, jatkaa Angell. Fugh-Berman on samaa mieltä: ”Psykiatriset diagnoosit on laajennettu niin että alkavat jo tunkeutua täysin normaalien ihmisten elämään.”
… Kansa ja valta: lääketeollisuuden raha. Kuten on käynyt ilmi, atyyppiset neuroleptit eivät ole edes paras vaihtoehto kiistatta psykoottisille. Kasvava määrä alan ammattilaisia on alkanut tajuta, etteivät nämä kalliit lääkkeet todellisuudessa ole vanhoja ja halpoja tehokkaampia, jotka ne ovat korvanneet. Ja että niillä on toisen tyyyppisiä sivuvaikutuksia kuten diabetesvaaran kasvu ja että ne voivat ajaa ihmiset syvemmälle sairauskierteeseen. …
Elliot kertoo Mother Jones’ssa: ”Senjälkeen kun suuri ja laaja analyysi Lancetissa osoitti, että ’atyyppiset’ olivat jopa heikompia kuin vanhat lääkkeet, kaksi brittiläistä senioripsykiatria kirjoitti kriittisen kirjoituksen samasta aiheesta. Peter Tyrer, British Journal of Psychitry toimittaja ja Tim Kendall Royal College of Psychiatrists kirjoittivat: ”Atyyppisten keksiminen voidaan nyt nähdä vain keksimisenä ja lääketeollisuuden manipuloimana ovelana markkinakeinona, jonka todellinen luonne vasta nyt paljastuu.”
… Loppukommentti: Big Pharma ja sen parasiittinen kutistajajoukko (psykiatrit) on saatava lopettamaan tämä väestön kevytmielinen lääkitseminen.
Bottom line: Stop Big Pharma and the parasitic shrink community from wantonly pushing these pills across the population.
-------------
2. luku
Kirjoitin psykiatriasta enemmän kiinnostuneelle pitemmän ja seikkaperäisemmän analyysini, joka ei enää liity aikaisempaan kirjoitussarjaani vaikka aihe onkin sama.
ELÄMME 'OTTAJIEN KULTTUURISSA'
Muutamia lauseita pieneksi johdannoksi tai saatesanoiksi.
Sanotaan, että filosofia tekee harrastajastaan usein ’vastarannan kiisken’ koska tavoiteltaessa oikeaa on kyseenalaistettava ja tuotava oma sanoma muiden kuultavaksi. Siksi monet filosofit ovat vallanpitäjien (valtarakenteiden) mielestä vastenmielisiä kun he eivät kunnioita niitä irrationaalisia raameja, joihin valta meitä usein yrittää pakottaa.
Minulle tärkeimpiä kysymyksiä ovat olleet: millainen on ihmismieli ja käytännön tasolla: mikä johtaa onneen, mikä kärsimykseen ja mistä kärsimys johtuu, mitä on täydellisyys, mitä pahuus? Tarkoitukseni oli alun perin ryhtyä kirurgiksi mutta aikani siinä toimittuani havaitsin, ettei se tyydytä tajuntani syvempiä tarpeita vaikka olikin käytännön tasolla mielenkiintoista. Neurologian kautta ajauduin psykiatriaan ja lopulta psykologiaan ja filosofiaan.
Elämme ’ottajien kulttuurissa’ (user-culture), koko ajan totalitaarisemmaksi muuttuvan korporaatiovallan ikeen alla, jossa pieni materialististen arvojen ohjaama, henkisesti köyhä eliitti (’economic hitmen’) ei halua kantaa vastuuta yhteiskunnan ’kollektiivisesta mielekkyydestä’, siitä, että yhteiskunta toimisi demokraattisesti ’yhteisen hyvän’ pohjalta ja myös tuottaisi tai kasvattaisi yksilöitä, joiden tajunta ehdollistuisi noudattamaan epäitsekkäitä, sosiaalisia ja altruistisia (vähemmän narsistisia) toimintamalleja.
Kun sosiaalinen infrastruktuuri tuhotaan, niin ihmiset jäävät aina turvattomuuteen, joka luo monenlaista hätää, henkisiä kriisejä ja ongelmia. Tuota turvattomuutta on myös helppo hyödyntää valtaeliitin päämärien mukaisesti. Turvaton, hädässä oleva, yksinäinen tai haavoitettu ihminen (’luuseri’) on aina helppo saalis ottajalle (’juuseri’) sillä hänet on helppo välineellistää, häntä on helppo hallita ja käyttää hyväksi ja jos hän alkaa vikuroida tai kuluttaa voimansa loppuun suoritusikeen alla, niin hänet on helppo leimata psykitarisella diagnoosilla ja joko turruttaa vaarattomaksi tai yrittää pumpata (stimuloida) lääkkeillä taas tehokkaaksi pääoman rengiksi.
Psykiatriasta, jolle ei ole kiistatonta asemaa tieteenä, on tullut lääkehoitojen kasvun myötä myös suuri vallankäyttäjä. Sen nykyinen biologisesti painottuva, luokitteleva ja valtakoneistoa tukeva suuntaus, jonka ihmiskuva perustuu pääosin todellisuutta kapea-alaisesti kuvaamaan reduktionistiseen atomioppiin, vähättelee ihmisen henkistä puolta vaikka vain psykologian (subjektiivisen hengen) keinoilla voidaan tajunnan henkistä kapasiteettia vahvistaa, se on: tuottaa merkityssisältöjä, laajentaa subjek-tiivista maailmankuvaa ja lisätä persoonan eheyttä ja autonomiaa.
Se, onko tuo henki, jota atomiopin teorioilla ei voida selittää, erillinen ja oma substanssinsa, on tässä minusta täysin epäoleellinen ja merkityksetön asia. Oleellista on vain se, että se on olemassa ja että se toimii ja ohjaa meitä.
On todettava, että kaiken sen pohjalta, mitä tänään tiedämme ns. epigeneettisten tekijöiden merkityksestä ja neuroplastisuudesta, on enemmän kuin hämmästyttävää, että kemialliset hoidot yhä jyräävät ylimpinä hoitomuotoina psykiatriassa.
Tämän psykiatrian tulevaisuutta pohtiva kriittisen kirjoitukseni ensisijainen ja vilpitön tarkoitus on edistää hoitojärjestelmän kehitystä kohti humaanimpaa suuntaa ja ihmisläheisyyttä ja lisätä välimatkaa tunteettoman ja mekanistisen fysikalismin pohjalle rakentuvaan ’medisiiniseen ihmiskuvaan’, joka ’dennetmäisesti’ (viittaan D. Dennetin kirjaan Mind Is An Illusion) näkee persoonan vain pelkkänä illuusiona tai ’Pavlovin koirana’ ja joka nyt mielestäni ohjaa liian vahvasti hoitokäytäntöjä.
Toimitus @ 5.8.2011 15:56
|
