Jörg Blech: Miten meistä tuli potilaita?

Medikalisaatio on terveysuhka
Jörg Blech: Miten meistä tuli potilaita?

WSOY 2004.

Medikalisaatio on todellinen ja vakava aikamme vitsaus, todistaa Der Spiegel –lehden tutkivan journalistin Jörg Blechin teos. Paradoksaalista kyllä, samalla kun lääketieteelliseen tutkimukseen ja lääkäripalveluihin kulutetaan enemmän varoja kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, meistä tulee koko ajan sairaampia ja vaivaisempia.

Medikalisaatio tarkoittaa juuri ihmisen normaaliin elämänkulkuun kuuluvien vaiheiden kaappaamista lääketieteellisen hallinnan piiriin. Siten kaikki mahdollinen lapsen levottomuudesta vanhuksen hidastumiseen voidaan diagnosoida hoitoa ja lääkitystä vaativiksi tiloiksi.

Sitä mukaa kun lääketiede laajentaa reviiriään kattamaan kaikki elämänalueet, kasvavat kulut räjähdysmäisesti ilman vasta-arvoa kansanterveyden kohenemisessa. Räikein esimerkki on Baijerin korkeimman oikeuden päätös 2003, että sokeritautia sairastavien valtionvirkailijoiden Viagra-pilleri on maksettava valtion pussista. Nyt saksalaisia sairauskassoja uhkaavat miljoonakulut reseptiseksistä.

Lääkärit ovat tiiviissä yhteistyössään lääketeollisuuden kanssa medikalisoinnin välikappaleita, usein rahallisia hyötyjiä mutta samassa määrin myös uhreja. Lääkärien on hallinnoitava kasvavaa puutetta, kun yhä isompi osa resursseista kuluu keksittyjen ja luuloteltujen sairauksien hoitoon ja kuunneltava turhautuneina luulotautisten potilaiden järjettömiä huolia.

Lääketeollisuuden taudinkaupittelijat edustavat tieteellisen teorianmuodostuksen puhdasta konstruktivismia. Puoskarit käyttelevät raskasta markkinointikoneistoa iskostaessaan kansalaisiin jonkin keksityn taudinkuvan, esimerkiksi "miehen vaihdevuodet". Kun tuo fiktiivinen rakennelma on lyöty läpi kritiikittömässä mediassa, ilmestyy markkinoille siihen yllättäen lääkitys. Näin lääketieteessä siirrytään realismista konstruktivismiin: voidaan todella puhua sairauksien "innovaatioista" perinteisten "löydösten" sijaan.

Pettävä diagnostiikka voidaan perustaa pelkästään jonkin ominaisuuden keskiarvon ottamiseen väestöstä ja normaaliuden määrittämiseen tämän ominaisuuden suhteen jollain mielivaltaisella raja-arvolla. Kriteerejä tiukentamalla saadaan vielä miljoonia potentiaalisia potilaita lisää yhdessä yössä. Koska jokainen ihminen poikkeaa jossain määrin jostain väestön keskiarvolukemasta, voidaan meidät kaikki lopulta diagnosoida epänormaaleiksi

Tarpeettomia tai vaarallisia diagnooseja ja lääkityksiä Blech luettelee runsaasti, esimerkiksi psyykenlääkkeiden käyttö normaaleihin tunne-elämän vaihteluihin. Jotain hirvittävää, Uuden uljaan maailman totalitarismille sointuvaa on "ylivilkkaiden" lasten rauhoittamisessa pillereillä. Vilkkaudestakin saadaan epidemia pelkästään tarkastelemalla lasten normaalia energisyyttä järjestelmän ja kontrollin teknokraattisesta näkökulmasta.

Hormonihoidot naisten vaihdevuosiin on jo todettu syöpäriskiksi, mutta sitäkin kiivaammin turhia tai vaarallisia hormonihoitoja kaupitellaan vanheneville miehille mukamas viriliteetin ylläpitämiseksi.

Yleensäkin jonkin sairauden riski diagnosoidaan mielellään jo itsessään sairaudeksi, esimerkiksi kolesteroli tai korkea verenpaine. Onpa jopa kuultu ennaltaehkäisevistä ohitusleikkauksista.

Luku sinänsä ovat turhien lääkitysten aiheuttamat sairaudet ja kuolemat, varsinkin kun yksi ihminen käyttää useampaa lääkitystä sekaisin. Puhumattakaan siitä, että terveet murehtivat itsensä sairaiksi ja elämänhalu muuttuu elämänpeloksi

Pelkkä terveyskään ei tänä päivänä riitä, sillä lääketeollisuus tarjoaa myös terveille ihmisille välineet tehdä itsestään vielä ehompia. Tämä sopii globalisaation eloonjäämis-kamppailuun, jossa vain huipuilla on oikeus kukoistaa.

Sami Vainio